VERENPAINE
Veren kulku valtimoissa perustuu sydämen pumppaustyön aiheuttamaan paineeseen.
Verenpaineella tarkoitetaan SUURISSA VALTIMOISSA vallitsevaa painetta.
Verenpaine syntyy sydämen supistuessa
- paineen suuruus riippuu verisuonten vastuksesta
Verenpaine syntyy sydämen supistuessa
- paineen suuruus riippuu verisuonten vastuksesta
- yläpaine = SYSTOLINEN verenpaine SVP = supistumisvaiheen paine
- alapaine = DIASTOLINEN verenpaine DVP = lepovaiheen paine
Ikä vaikuttaa verenkiertoelimistöön
- lapsilla verenpaine matala (pieni koko)
- iäkkäillä verenpaine korkeampi kuin aikuisiässä
- aikuisen verenpäine noin 120/ 80
- vanhuksen verenpaina jopa 210/ 90
- aikuisen verenpäine noin 120/ 80
- vanhuksen verenpaina jopa 210/ 90
Psyykkiset tekijät vaikuttavat
- jännittävät tilanteet
- stressi
Ateriointi, alkoholi ja tupakointi
- nostavat verenpainetta väliaikaisesti
Liikunta nostaa verenpainetta
Levossa verenpaine laskee
Verenpaine on kohonnut, kun painetaso on vähintään 140 / 90 mmHg
Käypä hoito -suositus:
Käypä hoito -suositus:
- normaali alle 130/ 85
- tyydyttävä 130 (-139) / 85 (-89)
- lievästi koholla 140 (-159) / 90 (-99)
- kohtalaisesti koholla 160 (-179) / 100 (-109)
- huomattavasti koholla yli 180 / 110
Potilaista 95 %:lla on PRIMAARINEN hypertonia, jonka taustalla ei ole sairautta.
Potilaista 5 %:lla on SEKUNDAARINEN hypertonia, jonka aiheuttaa jokin sairaus.
Hoidon tavoitteena on ehkäistä kohonneen verenpaineen aiheuttamia lisäsairauksia ja saamaan verenpainearvot niin normaaleiksi kuin mahdollista.
Sydämen SYKE
- syntyy sydämen rytmisestä vaihtelusta
- supistumisvaiheen ja lepovaiheen vuorottelu
- valtimot laajenevat ja palautuvat ennalleen sydämen rytmin mukaan
Hoidon tavoitteena on ehkäistä kohonneen verenpaineen aiheuttamia lisäsairauksia ja saamaan verenpainearvot niin normaaleiksi kuin mahdollista.
Sydämen SYKE
- syntyy sydämen rytmisestä vaihtelusta
- supistumisvaiheen ja lepovaiheen vuorottelu
- valtimot laajenevat ja palautuvat ennalleen sydämen rytmin mukaan
Syke vaihtelee
- lapsilla syketiheys korkeampi
- hengityksen rytmi ja tiheys vaikuttaa sykkeeseen
- liikunta nostaa sykettä
- kahvin nauttiminen ja tupakointi nostavat sykettä
- stressi, lääkeet, alkoholi vaikuttavat sykkeeseen
Syketiheys
- lasketaan montako sykettä/ sykeaaltoa minuutissa
- suonissa kiertävän veren määrä vaikuttaa sykkeen kuuluvuuteen
- tarkkaillaan sykkeen säännöllisyyttä
- tunnustellaan ranteesta, kyynärtaipeesta, kaulalta, nivustaipeesta,
jalkapöydän päältä, polvitaipeesta
Takykardia
- korkea syketiheys
- ajoittain syke nousee 140/ 220 lyöntiä minuutissa
- kuume, raudanpuuteanemia, jännitys, suuttumus, kipu
- kilpirauhasen liikatoiminta
Bradykardia
- sydämen syke alle 50 lyöntiä minuutissa
- aktiiviurheilijoilla
- beetasalpaajalääkeet hidastavat sydämen sykettä (liian suuri lääkeannos)
- pyörtymistaipumus, voimattomuuden tunne
- kilpirauhasen vajaatoiminta
VERENKIERTOELIMISTÖ
Verenkierto- on yhteydessä kaikkialle elimistöön
- toimii kuljetusjärjestelmänä
- kuljettaa happea, ravintoa ja hormoneja
- tasoittaa lämpötilaa ja elimistön happamuutta
- vie verta sydämestä poispäin
Laskimo
- tuo verta takaisin sydämeen
Hiussuonet
- ovat kaikkein pienimpiä verisuonia
- niiden ohuiden seinämien läpi tapahtuu veren ja kudosnesteen aineiden vaihto
Sydän
- painaa noin 300-350 grammaa
- neljä lokeroa
SUURI VERENKIERTO
Vasen kammio Oikea kammio- veri virtaa valtimoihin - veri palaa laskimoita pitkin sydämeen
(supistumisvaihe) (lepovaihe)
- veri siirtyy keuhkovaltimoon
PIENI VERENKIERTO
Keuhkot- veri saa hengitysilmasta happea
- veri luovuttaa hiilidioksidin
- veri palaa keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan eteiseen ---- kammioon
Anttila, K., Kaila-Mattila, T., Kan, S., Puska, E-L., Vihunen, R. 2015. Hoitamalla hyvää oloa. Helsinki. Sanoma Pro Oy.
Kauppi, I., Kähtävä, S., Lipasti, K., Niemi, T., Tamminen, E., Vaaramo, P. 2011. Hoitoa ja huolenpitoa ammattitaidolla. Helsinki. Edita Prima.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.