KÄYTÄNNÖN hoitotyö 1

SISÄLTÖ:

1. Aseptiikka
2. Hygienia
3. Ihon perushoito
4. Peseytyminen
5. Suuhygienia
6. Parranajo
7. Jalkojen hoito
8. Pukeutuminen
9. Hoitoympäristö
10. Potilaan syöminen

1. ASEPTIIKKA

on yleisnimi kaikille niille toimille, jotka vähentävät tartunnan aiheuttajia.

MIKROBIT poistetaan tai tuhotaan

• mekaanisesti puhdistamalla
• desinfioimalla
• sterilomalla
• oikeilla työtavoilla

Mitä ovat mikrobit? Mitä haittaa ja mitä hyötytä niistä on ihmisille?
Mitä eroa on desifioinnilla ja steriloinnilla?
https://hannati.wordpress.com/2011/04/09/aseptiikka-henkilohygieniassa-ja-potilashoidossa/


SAIRAALAHYGIENIA ehkäisee ja estää tartuntoja terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa


ASEPTINEN PUHTAUSKÄSITYS, jonka mukaan

• esineet ovat aina joko puhtaita tai likaisia

ASEPTISET MENETELMÄT

• työmenetelmä, joka valitaan hoidon ja hoitoympäristön mukaan
• pyritään katkaisemaan mikrobien leviäminen
• kotioloissa bakteerikanta on asiakkaalle tuttu

ASEPTINEN TYÖJÄRJESTYS on suunnitelmallisesti etenevää hoitotyötä

• ensin puhtain ja viimeiseksi likaisin työ
• potilaiden hoitojärjestys
• hoitotoimenpiteiden järjestys
• leikkausjärjestys
• haavanhoitojärjestys
• huoneiden siivousjärjestys

Sinulla on kotihoidossa kolme asiakasta: lonkkaleikkauspotilas, suihkutettava asiakas ja alkoholisoitunut tuberkuloosipotilas, jota avustetaan ruuanlaitossa, siivouksessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Minkälaisessa järjestyksessä hoidat asiakkaat?

ASEPTINEN VASTUUNTUNTO on sitä, että

• hoitaja käyttää aseptisia työtapoja itsenäisesti, ilman valvontaa

2. HYGIENIA

tarkoittaa terveysoppia, terveydenhoitoa ja terveydenhoitoon liittyvää puhtautta.

        

        - näkymättömien taudinaiheuttajien määrä pidetään niin pienenä, että 

           ihmisen oma vastustuskyky pystyy voittamaan ne

HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA

Puhtaan ja raikkaan ihmisen lähellä on mukava työskennellä!

• hiukset tulee pestä riittävän usein
• parran ja viiksien puhtaudesta tulee huolehtia
• päivittäinen hammashygienia
• suun ja nenän koskettelua tulee välttää ---- limakalvoilla suuri joukko mikrobeja!
• yski ja aivasta oikein
• kaulakorut, korvakorut, sormukset, rannerenkaat, kello keräävät mikrobeja
• lävistyskorut ovat infektioriski
• hajusteiden käyttöä tulisi välttää
• pidä kynnet lyhyinä ja siisteinä
• pidä kynsilakka ehjänä ja siistinä
• älä ota rakennekynsiä
• kynsien pureskelu on epähygieenistä

TYÖVAATTEET

Työasu, johon pukeudutaan ennen työvuoron alkua erillisessä pukuhuoneessa

• hankkimisesta vastaa yleensä työnantaja, housuasu tai mekko
• asuntola, pienkoti, kotihoito ------ usein omat vaatteet, jotka vaihdetaan työvuoron jälkeen
• vaihdetaan puhtaaseen tarpeen mukaan
• verellä tai eritteellä tahriintunut asuste vaihdetaan heti

TYÖJALKINEET

Sukat ja jalkineet hoitaja hankkii itse

• tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan työpaikalla
• kotihoidossa sekä sisä- että ulkokengät
• hyvissä kengissä 3-4cm korko sekä jalkapohjan kaarta tukeva sisäpohja

SUOJAKÄSINEET

suojaa potilasta ja henkilökuntaa tartunnoilta ja niiden leviämiseltä

• eivät korvaa huolellista käsihygieniaa
• potilaskohtaisia, tehtäväkohtaisia, toimenpidekohtaisia
• niillä ei kosketella ovenkahvoja, puhelinta, kyniä jne.
• käytä suojakäsineitä kun kosketat toisen ihmisen verta, kehon nesteitä, eritteitä, limakalvoja, rikkinäistä ihoa, kontaminoituneita alueita
• suojakäsineet vaihdetaan kun siirrytään likaiselta puhtaalle alueelle
• käsineiden riisumisen jälkeen desinfioi kädet

Mitä takoittaa kontaminaatio?

SUOJATAKKI/ ESILIINA

käytetään työvaatteiden suojana

• esiliina voi olla muovinen kertakäyttöinen tai potilaskohtainen
• suojatakki voi olla kankainen tai muovinen
• suojatakin/ esiliinan riisumisen jälkeen kädet desinfioidaan

HIUSSUOJUS

estää hiuksissa olevien mikrobien leviämisen

• suojaa myös hoitajan hiuksia eriteroiskeilta
• tulee peittää kaikki hiukset
• steriilien välineiden käsittelyssä
• ruuan jakamisessa
• eristyspotilaiden hoidossa

SUU-NENÄSUOJUS

suojaa työntekijää roiskeilta ja potilasta hoitajan hengitysilmassa olevilta mikrobeilta

• leikkauksissa, punktioissa
• hoidettaessa potilaan suuta
• imettäessä potilaan hengitysteistä limaa
• influenssa, aivokalvontulehdus, keuhkokuume
• kertakäyttöinen
• hengityssuojainta käytetään hoidettaessa ilmateitse tarttuvaa sairautta sairastavaa 

Tutki THL:n sivuilta suu-nenäsuojuksen ja hengityssuojaimen käyttöä

KÄSIHYGIENIA on toimenpide, jolla

• pyritään vähentämään infektioita aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä
• tärkein yksittäinen toimenpide

Käsienpesu

1. kädet pestään nestemäisellä saippuaemulsiolla
2. kädet kuivataan kertakäyttöpyyhkeellä
3. vesihana suljetaan käytetyllä kertakäyttöpyyhkeellä
4. käsiin hierotaan desinfiointihuuhdetta

Kuivaaminen

   - tärkeää, koska kosteat kädet levittävät mikrobeja
   - pyyherulla tai puhallin eivät ole suositeltavia
   - kuivain voi myös levittää mikrobeja

Hoitotyössä alkoholihuuteen käyttö eli DESINFIOINTIHUUHDE riittää usein käsihygienian toimenpiteenä

1. kun tulet ja poistut osastolta
2. potilaskosketuksen jälkeen
3. suojavaatteiden/ käsineiden riisumisen jälkeen

Desinfiointi:

• käsiin hierotaan 1-3 ml käsihuuhdetta
• huuhde hierotaan huolellisesti sormenpäihin
• huuhdetta hierotaan kämmeniin
• huuhdetta hierotaan peukaloihin
• huuhdetta hierotaan sormien väleihin
• käsiä hierotaan kunnes ne ovat täysin kuivat

KAKSIVAIHEISTA KÄSIENPESUA (saippuapesu + desinfiointihuuhde) käytetään aina

• työvuoron alkaessa
• WC-käynnin yhteydessä
• kädet ovat näkyvästi likaiset
• Noro-viruksen aiheuttaman infektion yhteydessä
• Clostridium difficile-bakteerin aiheuttaman infektion yhteydessä
• hoidettuasi gastroenteriittipotilasta (viruksen tai bakteerin aiheuttama maha-suolitulehdus)

3. IHON PERUSHOITO

Iho on kehon suurin elin:

• paksuus vaihtelee kehon eri osissa
• koostuu eri kudoskerroksista
• suojaa elimistöä
• säilyttää tai haihduttaa lämpöä
• apueliminä ihossa on hiki- ja talirauhasia, ihokarvoja
• valmistaa D-vitamiinia
• aistii kosketusta, lämpöä, kylmää ja kipua
• terveen ihon pinnalla elää runsas mikrobifloora

MIKROBIFLOORA

      - koostuu bakteereista ja pieneliöistä

      - erilainen eri ihoalueilla

      - suojelee elimistöä tartunnan aiheuttajilta ja kemiallisilta aineilta

Selvitä mitä käsitteet EPIDERMIS, DERMIS ja SUBCUTIS tarkoittavat

Ihon hoitaminen edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia.

Peseytymisen perustavoitteena on puhdistaa ihoon tarttunut hiki ja lika.

            - liian tiheä peseytyminen ja voimakkaat pesuaineet aiheuttavat ihon kuivumista ja kutinaa

            - aiheuttaa pahimmillaan allergisia reaktioita tai iho-ongelmia

            - rikki raavittu iho altistaa infektioille ja ihotaudeille

Ikääntynyt iho on hauraampaa ja kuivuu herkemmin eikä juurikaan hikoile.

Tavallisia pH-arvoja

Aine	pH
Akkuhappo	<1,0
Mahahappo	2,0
Sitruunamehu	2,4
Kolajuoma	2,5
Etikka	2,9
Appelsiini- ja omenamehu	3,5
Olut	4,5
Kahvi	5,0
Tee	5,5
Happosade	< 5,6
Maito	6,5
Tislattu vesi	7,0
Ihmisen sylki	6,5–7,4
Veri	7,34–7,45
Merivesi	8,0
Käsisaippua	9,0–10,0
Ammoniakki	11,5
Pyykinpesuaine	12,5
Lipeä (NaOH)	13,5

              

IHO ON HAPAN sen pH on 5-6

               - happamuus syntyy mikrobiflooran ja

                 ihorauhasten toiminnan tuloksena

               - ihon happamuutta muuttaa tavallisesti

                 voimakas saippua ja antibioottilääkitys

Viereisessä taulukossa (fi.wikipedia.org) on kuvattu

erilaisten aineiden happamuutta pH-asteikolla

IHON RASVAUS

Kuiva iho tarvitsee rasvapitoista voidetta,
jopa 1-3 kertaa vuorokaudessa.

Rasvaiselle iholle laitetaan emulsiovoidetta.

Hautumisriskin takia voidetta ei laiteta
    - kainaloihin
    - rintojen alle
    - nivustaipeisiin
    - varvasväleihin

IHON TARKKAILU

Jokaisella on oma, hänelle ominainen ihotyyppi.

Hoitajalle ihon tarkkailu antaa arvokasta tietoa asiakkaan voinnista ja tärkeistä elintoiminnoista.

Erilaisia arvioita ihon kunnosta:

• punerrus
• kuume, palovamma, painehaava, tulehdus 
•  
• kalpeus
• anemia, hapenpuute, pahoinvointi
•  
• sinerrys
• hapenpuute, verenkiertohäiriö
•  
• keltaisuus
• maksan toimintahäiriö
•  
• mustelma
• verenvuotosairaus, vamma
•  
• turvotus
• munuaisten tai sydämen vajaatoiminta, trauma
•  
• kosteus
• kipu, kuume
•  
• lämpö
• kuume
•  
• kimmottomuus
• aliravitsemus, ikä, kuivuminen, allergia, loiset, maksan toimintahäiriö, kuiva iho
•  
• kutina
• verenkiertohäiriö, diabetes, vamma, ihosairaus, pesuaine
•  
• hilseily
• ihosyöpä                                                                                                                                            

Mitä tarkoittaa termi trauma sairaanhoidossa? Tutki asiaa hakusanalla traumapotilas.

4. PESEYTYMINEN

Puhtaudesta huolehtiminen on henkilökohtainen asia ja puhtaustottumukset ovat yksilöllisiä.

Kuinka paljon ja millaisissa asioissa potilas tarvitsee apua selviää haastattelemalla asiakasta ja 

hänen lähiomaisiaan sekä tarkkailemalla potilaan toimintakykyä.

Puhtaudesta huolehtimiseen vaikuttavat:

            - sosiaaliset ja kulttuuriset tavat ja tottumukset

            - tietämys puhtaudesta ja sen merkityksestä

            - ikä, fyysiset ja psyykkiset voimavarat

            - mahdollisuus puhtauden ylläpitämiseen

Pohdi mitä sosiaalisia ja kulttuurisia tottumuksia liittyy puhtaudesta huolehtimiseen.

Miten ikä, fyysiset ja psyykkiset voimavarat vaikuttavat itsestä huolehtimiseen.

JOKA PÄIVÄ pestään

            - kasvot      suu     kädet ja kainalot    genitaalialue

Pesutilanteessa asiakasta

- tuetaan omatoimisuuteen ja hoitajan tehtävänä on varmistaa turvallinen pesutapahtuma
- huolehditaan yksityisyydestä, sillä alastomuus on vaikea asia ihmiselle, 

  joka ei ole tottunut esimerkiksi käymään yleisissä saunoissa

- tiedustellaan veden lämpötilan sopivuutta 

- noudatetaan aseptista pesujärjestystä "puhtaasta likaiseen"

- hiusten pesu kohdistetaan ensisijaisesti hiuspohjaan

- iho kuivataan välittömästi pesun jälkeen

- iho rasvataan

- kynnet leikataan

Pesutilanteessa hoitaja

1. desinfioi kätensä ennen ja jälkeen pesutapahtuman
2. ei pidä kelloa, ranneketjua, sormuksia
3. suojaa itsensä kastumiselta
4. käyttää kertakäyttöisiä suojakäsineitä
5. huolehtii ergonimisista työasennoista

PESUJÄRJESTYS                 

• kasvot                                      
• hiukset                                    
• kädet                                       
• kainalot                                   
• rintakehä                                 
• selkä                                         
• jalat                                                                    
• alapesu     

                                

KASVOJEN PESUJÄRJESTYS
      
1. silmät, ulkonurkasta kohti nenää
2. otsa
3. posket
4. kaula, korvat
5. nenän päällinen
6. leuka
7. suu
8. sieraimet
  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mona_Lisa

GENITAALIALUEEN PESUJÄRJESTYS

NAISET                                           MIEHET     

   - pyyhi häpyhuulet ylhäältä alaspäin                  - pese virtsaputken suu
   - lopuksi peräaukon seutu                                   - pese terska ja esinahan alue
   - tarkasta iho                                                          - pese siitin
   - tarkasta limakalvojen kunto                               - pese kivekset
   - käytä tarvittaessa perusvoidetta                        - pese peräaukon seutu

                                                                                            

 

ALAPESU

VUOTEESSA TEHTÄVÄÄN ALAPESUUN tarvitaan

• pesuvati ja pesulappuja sekä pyyhe kuivaamiseen
• pesuliikkeen suunta on aina virtsa-aukosta peräaukkoon päin, yksi pyyhkäisy pesulapun puhtaalla puolella kerrallaan
• pesulappu vaihdetaan uuteen kun se on käytetty molemmilta puolilta
• käytetyt välineet viedään pois, suojakäsineet riisutaan ja kädet desinfioidaan
• jos pesuissa on käytetty alusastiaa, pesuvesi kaadetaan huoltohuoneen pesualtaaseen

SUIHKUTUOLILLA TAI WC-ISTUIMELLA tehtävässä alapesussa

• on mahdollista käyttää suihkua/bideesuihkua
• suihkutussuunta on virtsa-aukosta peräaukkoon päin
• apuna voi käyttää myös pesulappuja, jolloin toisessä kädessä on suihku ja toisessa pesulappu
• alapää pyyhitää  joko etu- tai takakautta peräaukkoon päin
• miehillä on tärkeää pestä penis myös esinahan alta
• jos istuen pakaroiden ja peräaukon pesu ei onnistu täysin, voi potilaan pyytää lopuksi seisomaan tuen varassa ja pyyhkiä takaosa pesulapulla "puhtaasta likaiseen" -periaatteella 

VUODEPESU

Pesun suorittamiseen tarvitaan seuraavat tarvikkeet:
         - pesuvati
         - pesulappuja tai valmiita pesupyyhkeitä
         - pesuvoide
         - iso pyyhe vartalon kuivaamiseen
         - pieniä pyyhkeitä kasvojen ja alapään kuivaamiseen
         - vaippa (tarvittaessa)
         - perusvoidetta ihon hoitoon
         - kampa, parranajovälineet
         - puhtaat vaatteet
         - puhtaat vuodevaatteet
         - suojakäsineet
         - desinfiointiaine

Noudatetaan pesujärjestystä.
Hiustenpesu tehdään tarvittaessa.
Alapesu tehdään joko viimeiseksi tai ensimmäisenä riippuen siitä, käyttääkö potilas vaippaa ja onko siinä ulostetta tai runsaasti virtsaa.
Suojataan peitteellä tai pyyheellä potilasta ja pestään niin, että vain pestävä kohta paljastetaan.
Runsas ihokarvoitus, pesusuunta on myötäkarvaan.
Kuivaaminen tehdään taputtelemalla.
Ihon ja limakalvojen kunto tarkastetaan pesujen ja kuivaamisen yhteydessä.

Aamutoimet vuodeosastolla, 

LAAJA VUODEPESU:

Desinfioi kätesi ja kerää tarvittavat välineet.
Suojaa tyyny pyyhkeellä pestessäsi pesulapulla potilaan kasvoja.
Jos potilas itse jaksaa, anna kostutettu pesulappu hänelle kasvojen pyyhkimistä varten.
Noudata kasvojen pesujärjestystä.
Riisu potilaan paita.
Sormet ja kämmenet voidaan pestä pesuvadissa vuoteen reunalla tai pyyhkiä pesulapulla.
Pese käsivarret ottamalla kiinni potilaan ranteesta nostaen samalla kättä ylös.
Pese kainalot.
Pese rinnan ja vatsan alue etenemällä olkapäistä alaspäin.
Tarkista naispotilaiden rinnan aluset.
Pese kyljet.

Käännä potilas kyljelleen.
Pese selkä ylhäältä pakaroihin asti.
Rasvaa tarvittaessa.

Pese alaraajat.
Nosta jalka koukkuun ja pese pohkeet, sääret sekä reidet.
Pese varpaat, varpaanvälit, jalkapöytä ja jalkapohjat.
Jalkaterät voidaan pestä myös pesuvadissa.

Pese genitaalialue.

LYHYEMPI VUODEPESU:                                                                                     

tarkoitus pestä näkyvä lika, hiki ja eritteet


Pyyhitään kasvot, kaula, kädet, kainalot, selkä  ja genitaalialue.
Suihkupäivinä koko pesu.

Myös WC-istuimella tehtävä aamupesu suoritetaan pesemällä:
    -kasvot, kaula, kädet, kainalot, selkä, genitaalialue


Pidä pesuvesi lämpimänä!
Suojaa pyyhkeellä tai peitteellä potilasta kohdista jotka odottavat pesua/ on jo pesty

AVUSTAMINEN SUIHKUSSA

Suihkutuolilla pesu

WC-istuimella pesu, jos kylpyhuoneessa on lattiakaivo

Suihkulaverilla/ suihkuvuoteella pesu

Hoitaja:

       - desinfioi kätensä ennen ja jälkeen avustamisen

       - pukeutuu kumisaappaisiin ja muoviesiliinaan

       - käyttää suojakäsineitä

                      alapesussa

                      jos hoitajalla on kädessään haava

                      jos hoidettavalla on tarttuva ihosairaus

Potilas selviytyy itsenäisesti:

       - hoitaja varmistaa että pesussa tarvittavat välineet ovat saatavilla ja kaikki sujuu turvallisesti

       - potilas voi istua suihkutuolilla ja pestä itseään hoitajan suihkuttaessa

       - hiusten, selän ja jalkojen pesemiseen tarvitaan usein hoitajan apua

Suihkulaverilla pesu:

• kaikki pesussa ja sen jälkeisessä pukeutumisessa tarvittavat välineet varataan saataville
• potilas siirretään mahdollisesti jo potilashuoneessa laverille
• käytetään apuna siirtolevyä
• potilaan alla pyyhe ja päällä peitto/ pyyhe
• hoitajan pitää varmistaa ettei potilas palele pesuntilanteen aikana
• suihkuveden lämpötila testataan suihkuttamalla vettä potilaan kädelle tai jalalle
• lämmintä vettä annetaan virrata koko ajan suihkulaverille
• aseptinen työjärjestys
• kasvot, kaula ja korvat pestään pesulapulla (ei suihkuteta vettä suoraan kasvoille)
• hiukset pestään ja huuhdellaan huolellisesti
• nyrkkiin jäykistyneet sormet avataan ja pestään runsaalla vedellä
• pestään ylävartalo
• hoitaja auttaa potilasta kääntymään kyljelleen selän pesun ajaksi
• pestään genitaalialue
• viimeiseksi jalat

(pesujärjestys kahdessa viimeisessä kohdassa eri kuin vuodepesussa)

         - potilas kuivataan hyvin

         - hiuksiin kiedotaan pyyhe

         - genitaalialue kuivataan siihen varatulla erillisellä pyyhkeellä

         - suihkulaveri kuivataan
         - kynnet leikataan ja korvat puhdistetaan

         - potilaalle puetaan puhtaat vaatteet

         - potilas siirretään omaan, puhtaaseen vuoteeseen

         - suihkulaveri desinfioidaan ja kylpyhuoneen lattia kuivataan lastalla

5. SUUHYGIENIA

Normaalisti ihmisellä erittyy 0,5-1 litraa sylkeä vuorokaudessa.

Riittävä syljeneritys on tärkeää suun terveydelle.

Kuiva suu altistaa infektioille.

Pohdi mikä aiheuttaa suun kuivumista ja miten sitä hoidetaan

SYLKI

- huuhtelee suuta ja hampaiden pintoja pitäen ne puhtaina

- syljen sisältämät mineraalit korjaavat alkavia kiillevaurioita
- auttaa hammasproteesin kiinnittymisessä
- sen avulla aistitaan makuja ja hienonnetaan ruokaa

Syljen erityksen ylläpitämiseksi

• sylkirauhasten toimintaa tehostetaan pureskelulla
• ksylitolipurukumi, imeskelypastillit (ksylitol)
• tekosylki
• vähennetään makean syömistä
• pidetään suu, hampaat, proteesit puhtaana
• vahvistetaan hampaita fluorilla
• juodaan riittävästi vettä
• huudellaan suuta vedellä
• huulia ja suun limakalvoja voi voidella myös ruokaöljyllä

SUUN LIMAKALVOT

- tutkitaan aina, oli hampaita tai ei
- limakalvomuutokset voivat olla oireettomia
             - haavaumat, punoitus, peitteet, läiskät, rakkulat, sarveistumat, ikenen liikakasvu
             - voi aiheutua mekaanisesta ärsytyksestä, huonosta suuhygieniasta
- yleisin limakalvosairaus on suun sienitulehdus

              - haavaumia myös lääkeaineiden sivuvaikutuksena
              - puutostilojen ja tulehdustautien yhteydessä
              - ruoansulatuskanavan sairauksien yhteydessä

Hoitotyöntekijöillä on suuri vastuu potilaiden suun terveyden ylläpitämisessä !!!

Suun hoidossa hoitaja ohjaa ja avustaa asiakasta tarpeen mukaan.

Muistisairaan voi olla vaikea ymmärtää miksi joku haluaa tutkia ja hoitaa hänen suutaan.

• puhdista hammasvälit
• harjaa hampaat pehmeällä harjalla ja fluoripitoisella hammastahnalla
• erityisesti ienrajat tulee puhdistaa huolellisesti
• opettele tietty pesujärjestys

1. ylähampaiden sisäpinnat
2. ylähampaiden ulkopinnat
3. alahampaiden sisäpinnat
4. alahampaiden ulkopinnat
5. ylä- ja alahampaiden purupinnat
6. harjaa lopuksi kieli
7. jätä suu huuhtelematta, jotta hammastahnan fluori jää vaikuttamaan (joillakin potilailla tahna voi ärsyttää suun limakalvoja)
8. kuivaa suun ympärys
9. rasvaa huulet
10. puhdista välineet

Avustetussa hampaiden pesussa tarvitset kaarimaljan "sylkykupiksi" ja imupillin mukiin suun huuhtelun helpottamiseksi.


TEHOSTETTUA SUUNHOITOA  tarvitsevat

     - tajuttomat potilaat
     - saattohoitopotilaat
     - intubaatiohoidossa olevat potilaat

• varaa välineet ja aseta potilasvuode vaakatasoon, mielellään tredelenburgin asentoon.
• käännä potilas kyljelleen
• levitä pyyhe pään alle
• harjaa hampaat
• puhdista kieli, posket ja suulaki veteen kostutetulla taitoksella
• vaihda taitos riittävän usein
• kostuta puhdistuksen jälkeen limakalvot ruokaöljyllä tai keinosyljellä
• rasvaa huulet
• muuta potilaan asento
• puhdista välineet

Mikä on Tredelenburgin asento ja miksi sitä käytetään esimerkiksi hampaiden hoidossa


HAMMASPROTEESIN PUHDISTAMINEN

Hampaattomuus ei vähennä suutulehduksen riskiä.
Hammasproteesien käyttäjällä on enemmän mikrobeja kuin muilla.
Hoitaja puhdistaa proteesit, jos potilas ei itse kykene.
Potilas voi itse ottaa proteesin pois suustaan.
Muussa tapauksessa:

• hoitaja irrottaa yläproteesin asettamalla sormensa ikenen ja proteesin reunan väliin
• alaproteesi irrotetaan samalla tavalla
• proteesi naarmuuntuu, joten se tulee harjata pehmeällä proteesiharjalla
• käytä proteesitahnaa, nestesaippuaa tai astianpesuainetta puhdistukseen
• suussa olevat hampaat ja ikenet harjataan pehmeällä harjalla
• suu huuhdotaan huolellisesti
• hyvin istuvaa proteesia voi käyttää myös nukkuessa

Proteesi on hyvä ottaa päivittäin pariksi tunniksi pois suusta.
Proteesi säilytetään aina kuivassa astissa.
Kerran viikossa proteesi desinfioidaan lämpimään veteen liotetun poretabletin avulla.

6. PARRANAJO

Parranajovälineet ovat henkilökohtaisia.

Hoitolaitoksissa on myös yhteisiä välineitä, jotka pudistetaan ja desinfioidaan käytön jälkeen.

Iho on tottunut tiettyyn parranajotapaan.

Luomia tai muita ihosta koholla olevia kohtia tulee varoa.

Parta voidaan ajaa 

sähkökoneella,
jonka säleikkö ja ajopää puhdistetaan käytön jälkeen pienellä harjalla
               - ihon on oltava kuiva

               - toisella kädellä pingotetaan hieman ihoa poimujen suoristamiseksi

               - kone painetaan kevyesti ihoa vasten ja pidetään liikkeessä

               - ajosuunta myötäilee karvan kasvusuuntaa

partahöylällä, puhdistetaan vedellä huuhtomalla
               - parransänki kostutetaan vedellä ja parta pehmitetään
                 saippuavaahdolla
               - parta ajetaan lyhyin vedoin korvasta alkaen, leukaluuta myötäillen
               - terää huuhdotaan välillä

ihohuokoset supistetaan, kylmällä vedellä tai partavedellä

PITKÄ PARTA
hoidetaan kuten hiukset
      - parta pestään saippualla tai sampoolla
      - huuhdellaan
      - kuivataan
      - kammataan/ harjataan muotoonsa

PARTASILSA

on tavallisin iho-ongelma parran alueella

     - hilseilevä, punapohjainen ihottuma

     - ei ajeta sähkökoneella

     - kertakäyttöinen partakone paras

     - ei laiteta partavettä

     - hoidetaan sienitulehduksen paikallishoitolääkkeellä

     - käytä suojakäsineitä

PARRANAJON JÄRJESTYS:

                                                    https://fi.wikipedia.org/wiki/Mona_Lisa

7. JALKOJEN HOITO

on osa henkilökohtaista terveydenhoitoa.

Ohje:
    - tarkista jalkojen kunto päivittäin
    - vesipesu paras, saippua ja kylpysuola kuivattavat
    - älä käytä jalkaraspia ---- se nopeuttaa ihosolukon kasvua ja paksuuntuneen ihon halkeilua
    - pese myös kynnet ja varpaiden välit

    - kuivaa jokainen varvasväli huolellisesti
    - varpaankynnet leikataan tarpeen mukaan
                   - pehmenneet kynnet tasoitetaan suoraan
                   - kynnet eivät saa olla liian lyhyet
                   - kynnen reuna ja varpaan pää samalla tasolla
     - jalkojen iho rasvataan päivittäin pesun jälkeen
                   - mitä kuivempi ja paksumpi iho, sitä rasvaisempi voide
                   - varvasväleihin ei koskaan levitetä voidetta
                   - hautuneisiin varvasväleihin voi kietoa villaa tai kapean liinakangassuikaleen

POTILAAN JALKOJENHOITOON LIITTYVÄÄ TIETOA

Jalkojen väri

• paikallinen punoitus johtuu ulkoisesta paineesta
• samanaikainen jalkojen punaisuus ja jalan takaosan laskimoiden pullistuminen viittaa hermojen rappeutumiseen
• kalpeus, sinerrys, kylmyys ---- heikentynyt verenkierto

Ihon muutokset

• kovettumat, känsät ----- ihoon kohdistuu kuormitusta
• ihon kuivuus ja halkeamat
• varpaiden välien hautumat ja rikkoutumat

Kynsien ja kynsivallien kunto

• kynsien puhtaus, pituus, paksuus, väri, koostumus
• oikea leikkaus
• kynsivallien punoitus, kivuliaisuus, turvotus

Diabeetikon jalkojen hoito

• erityisen tärkeää
• mahdollisten tuntopuutosten vuoksi eivät tunne pienten haavojen aiheuttamaa kipua
• päivittäinen pesu
• ihon kunnon tarkistaminen
• rasvaus
• sukan oikea koko, puhtaus, materiaali
• oikeat jalkineet
• paljain jaloin kävelyä tulisi välttää (haavaumat, diabeettinen neuropatia)
• jalkavoimistelu/ lihasharjoitteet

Mitä tarkoittaa diabeettinen neuropatia?

Tutustu diabeetikon jalkojenhoito-oppaaseen:

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/endokrinologia/Documents/Diabeetikon%20jalkojen%20omahoito-opas.pdf

                              

8. PUKEUTUMINEN

Hoitolaitoksissa, joissa ollaan pitkiä jaksoja, käytetään usein omia vaatteita.

Vaatteiden tulisi vastata hoidon vaatimuksia:

        - kestää lukuisia pesukertoja

        - olla mukavia ihoa vasten

        - helposti puettavia

        - oikean kokoisia

        - ei tiukkoja vyötärönauhoja

Sairaalavaatteet

        - tietty väri = tietty koko, pieni koko - vaaleanpunainen, iso koko - ruskea tai harmaa
        --------------- helpottaa vaatteiden löytymistä ja niiden turhaa koskettelua

        - napitettava pyjama, aamutakki, sukat, aamutossut

        - avopaita vuodepotilailla, leikkauksissa, tehohoidossa

        - vaatteiden tulee kestää 75°C:n pesua ja 100°C:n kuivausta

Pukeutumisessa avustaminen
        - huomioi yksityisyys
        - huomioi raajojen liikerajoitukset
                - puettaessa autetaan ensin halvaantunut, kipeä, kipsattu
                   käsi/ jalka hihaan tai lahkeeseen
                - riisuttaessa poistetaan ensin terve käsi/ jalka hihasta tai lahkeesta

Hygieniahaalari
         - vauvojen potkupukua muistuttava kokohaalari, jota potilas ei pysty itse avaamaan
         - WC-käyntiä varten tarvitaan toisen ihmisen apua
         - haalaria ei pitäisi käyttää edes muistisairailla
         - hyvä vaihtoehto voisi olla vaikkapa vyö, jota ei voi riisua nopeasti ja hoitaja ehtii auttamaan
           potilaan vessaan

Pukeutumisen tulisi olla tärkeä keino tukea terveyttä ja eheytymistä,
tuottaa potilaalle hyvää mieltä ja oloa.
Hoitotyön rutiinit tai yksittäisen hoitajan näkemykset eivät saisi olla sen esteenä !!!

VAATEHUOLTO

Liinavaatevarastossa säilytetään puhtaat vaatteet.

Pesulassa vaatteet pakataan umpinaiseen kuljetusvaunuun tai kangashupulla suojattuun rullakkoon.

Tektiilejä käsitellään aina desinfioiduin käsin.

Puhtaiden tekstiilien siirtovaunua, liinavaatevaunua, säilytetään liinavaatevarastossa.

Aamutoimissa liinavaatevaunu on osaston käytävällä:

• hoitaja ottaa mukaansa potilashuoneeseen tarvitsemansa vaatteet
• vaunuun ei tuoda takaisin huoneessa käyneitä tekstiilejä
• liinavaatteita ei lasketa tuoleille tai toisen potilaan vuoteelle
• potilashuoneen kaappeihin varataan vaatteita ja pyyhkeitä

Likaisia vaatteita käsitellään aseptisia työtapoja ja käsihygieniaa noudattaen:

• likapyykki laitetaan suoraan pyykkipussiin
• likapyykkiin ei laiteta jätteitä tai hoitotarvikkeita
• likapyykkiä ei esikäsitellä, huuhdella tai lajitella työyksikössä
• eritettä sisältävä, verinen pyykki esipakataan kuivan pyykin sisään
• tartuntavaarallinen pyykki pakataan keltaiseen pussiin/ miten pesulan kanssa sovittu
• tartuntavaarallista verta sisältävä pyykkipussi merkitään verivaroitustarralla

9. HOITOYMPÄRISTÖN PUHTAUS

Potilaan hoitoympäristöön luetaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö.

Potilaan fyysineen ympäristöön kuuluu:

1. potilasvuode ja sen ympäristö
2. potilashuone
3. osasto
4. sairaala

Sairaalavuode
   - tulee olla turvallinen
   - helppo pitää puhtaana
   - potilaalle helppo päästä siihen
   - hyvä levätä ja nukkua

Potilaspöytä
   - helppo pitää puhtaana
   - säädettävä erillinen taso
   - laatikostoja
   - helposti liikuteltava
   - potilas säilyttää omia henkilökohtaisia tavaroitaan
   - säilytetään potilaan hoitoon tarvittavia välineitä
   - pöydän sijainti mietittävä tarkkaan kuntoutustarpeen mukaan
   - pöydälle ei lasketa likaisia vuodevaatteita, käytettyjä pesulappuja yms.

Vuoteen sijaaminen

• desinfioi kätesi
• hae vaatevarastosta tarvittavat liinavaatteet
• ota pyykkipussi mukaan
• huolehdi etteivät likaiset tekstiilit joudu puhtaiden kanssa kosketuksiin
• nosta vuode sinulle sopivalle työskentelykorkeudelle

A)  - rullaa pussilakana pois peiton päältä, laskosta peite tuolille, laita likainen lakana pyykkipussiin
      - poista tyynyliinat, laita ne pyykkipussiin, aseta tyynyt tuolille
      - irrota lakana, laita pyykkipussiin, poista mahdolliset muovisuojat roskiin
      - tarkista patjan puhtaus

B)  - levitä puhdas lakana vuoteelle
      - käännä lakana patjojen päädyn yli, 
        taita kulmat, laita lopuksi lakana patjan pitkien sivujen alle
      - patjan päätyihin tehtävän kulmataitoksen sijaan voidaan lakananpäät solmia yhteen
      - kiinnitä poikkilakanan suojus, aseta poikkilakana/ liukulakana ja vuodesuoja paikoilleen
      - vaihda puhtaat tyynyliinat, aseta tyynyt paikoilleen
      - levitä puhdas pussilakana vuoteelle ja vedä peite pussiin
      - taita peitteen yläpäähän käänne
      - kiinnitä peite lakanan tavoin jalkopäähän (peite voidaan jättää myös vapaaksi)

C)  - siisti huone, vie roskat ja pyykit pois
      - pese ja desinfioi kädet

Vuodepotilaan vuoteen sijaaminen

• desinfioi kätesi
• varaa puhtaat liinavaatteet ja vuoteensuojat valmiiksi
• ota pyykkipussi mukaan
• potilasturvallisuuden ja ergonomian vuoksi ota työpari
• kerro potilaalle mitä olet tekemässä
• nosta sänky sopivalle työskentelykorkeudelle
• käännä peitteen reunat potilaan suojaksi
• jätä yksi tyyny pään alle

A)   - toinen hoitajista kääntää potilaan kyljelleen itseensä päin
       - toinen hoitaja irrottaa likaiset lakanat, vuodesuojat ja rullaa ne lähelle potilaan selkää
       - hän levittää myös puhtaan aluslakanan patjan reunalle 
         rullaten sen lähelle vaihdettavia lakanoita
       - kääntää lakanan patjan päätyihin ja pitkälle sivulle
       - kiinnittää vuodesuojan/ poikkilakanan patjan reunan alle, rullaa loput lähelle potilaan selkää
       - puhtaat lakanat eivät saa koskettaa likaisia

B)   - potilas käännetään lakanarullien yli puhtaalle puolelle kyljelleen
       - toinen hoitaja poistaa likaiset vuodevaatteet pyykkipussiin
       - hän levittää puhtaat lakanat vuoteelle
       - kääntää lakanan patjan päätyihin ja pitkälle sivulle
       - kiinnittää vuodesuojan/ poikkilakanan patjan reunan alle

C)   - potilas käännetään selälleen
       - toinen hoitaja tukee potilaan päätä toisen vaihtaessa tyynyyn uuden päällisen
       - puhdas pussilakana levitetään potilaan rintakehälle
       - likainen poistetaan jalkopään kautta
                   peiton laittaminen:
                   - peitto levitetään potilaan jalkojen päälle
                   - pussilakana levitetään ylävartalon päälle
                   - hoitajat vetävät peiton pussilakanan sisään, niin että peite jää potilaan ylle
                   - peiton yläreunaan tehdään käänne
                   - jalkojen tila ja asento otetaan huomioon

D)   - siisti huone
       - vie roskat ja pyykkipussi pois
       - pese ja desinfioi kätesi

Vuoteen sijaaminen asiakkaan kotona

• desinfioi kätesi
• varaa asiakkaan kanssa sovitut liinavaatteet saataville
• selvitä likapyykin pesumahdollisuus (kotona, taloyhtiön pesutuvassa)

A)  - poista vuoteesta vaihdettavat liinavaatteet
      - tuuleta mahdollisuuksien mukaan tyynyt ja peitto

B)  - kiinnitä ja kiristä lakana
      - hae vuodevaatteet tuulettumasta ja laita puhtaat liinavaatteet tyynyyn ja peitteeseen
      - sovi asiakkaan kanssa pyykkihuollosta

C)  - pese ja desinfioi kätesi

Pohdi mitä on unihygienia ja miten se toteutetaan

10. POTILAAN SYÖMINEN

• ruokailussa noudatetaan kuntouttavaa työotetta, jolloin ensisijaisesti potilas syö itse
• ruokailu voi sujua hitaasti
• hoitajan tulee seurata, että potilas saa syötyä riittävästi
• apua annetaan, jos potilas sitä tarvitsee
• lääkkeitä ei saa sekoittaa ruokaan
• lämmin ruoka saattaa muuttaa lääkkeiden kemiallista koostumusta

Ruokailutilanteen alkuvalmistelut

   - laita potilas ruokailuasentoon

             - vuoteen yläosan kohoasento

             - potilaan -- joka ei voi istua -- kääntäminen kylkiasentoon

   - liikkuvammat potilaat saatetaan taluttamalla/ apuvälineillä ruokailutilaan
   - potilaan suojaaminen tarvittaessa ruokaliinalla

Ruoka 

   - sopivan lämmin, ei liian kuumaa

   - koostumukseltaan potilaalle sopivaa

   - erityisruokavaliot huomioitu
   - ruokalajeja ei saa sekoittaa keskenään
   - ruokailijan tulee nähdä aterian sisältö/ ateria kuvaillaan potilaalle
   - juomat tarjoillaan mahdollisuuksien mukaan lasista
              - apuvälineinä pilli/ nokkamuki

Syöttäminen
   - hoitaja istuu samalla tasolla potilaan vierellä
   - vain potilaan haluamat ruokalajit ja ruokajuomat syötetään toiveiden mukaisessa järjestyksessä
   - potilaalle pitää kertoa jokaisen suupalan sisältö ja milloin ruokalaji vaihtuu
   - kysy sopivaa ruokailutahtia ja annostele lisää ruokaa kun edellinen suupala on nielaistu
   - potilaan suupieliä ei kaavita lusikalla ------- suu pyyhitään lautasliinalla
   - ole läsnä ruokailutilanteessa !!!!

Aterian päätteeksi
   - pyyhi suu
   - siisti ruokatahrat
   - poista ruokaliina
   - vuodepotilaan sängyn pääty jätetään hetkeksi kohoasentoon aspiraatioriskin vuoksi

Anttila, K., Kaila-Mattila, T., Kan, S., Puska, E-L.,Vihunen, R. 2015. Hoitamalla hyvää oloa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M.,Vuorinen, S. 2015. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Papunetin kuvapankki, www.papunet.net