SISÄLTÖ:
- Tartunta
- Sairaalainfektiot
- Eristäminen
- Virushepatiitti
- Sukupuolitaudit
- Ruoansulatuskanavan infektiot
- Hengitystieinfektiot
- Jätehuolto
1. TARTUNTA
on taudinaiheuttajan siirtymistä yksilöstä toiseen, joka ei välttämättä johda infektioon.
Infektio tarkoittaa tilaa, jossa taudinaiheuttaja lisääntyy elimistössä aiheuttaen taudin.
Tartuntaan vaikuttavat
- tartunnan lähde
- joka on yleensä toinen ihminen, joskus eläin, vesi, ruoka, ilmastointijärjestelmä,
tutkimus- ja hoitovälineet, pesutilat jne.
- potilaan oma normaalifloora voi myös aiheuttaa infektion esim. katetroitaessa, jossa
sukupuolielinten alueen mikrobeja joutuu katetrin mukana virtsarakkoon
- taudin kantaja voi myös levittää sairautta tietämättään esim. salmonella leviää ulosteiden
kautta huonon käsihygienian seurauksena
- tartuntatapa
a) suora
- mikrobi tarttuu ihmisestä toiseen koskettamalla
b) epäsuora
- ympäristössä on mikrobeja tartunnan lähteenä olevan henkilön kosketuksen jäljiltä
- tartuntatie
a) kosketustartunta
- tärkein ja yleisin leviämistapa
- mikrobit säilyvät käsissä ja siirtyvät helposti käsien välityksellä eteenpäin
b) pisaratartunta
- tartunnan lähde ja tartunnan kohde ovat alle metrin etäisyydellä toisistaan
- pisarat joutuvat hengitysteihin ja limakalvoille yskiessä, puhuessa tai aivastaessa
c) ilmatartunta
- pienet pisarat saattavat leijua ilmassa pitkiä aikoja kulkeutuen ilmavirtojen
mukana hyvin kauas kunnes ne joutuvat hengitysteihin
- mikrobit pysyvät tartuttavina pölyhiukkasissa ja ihohilseessä
d) vektoritartunta
- vektori on eliö, joka siirtää tartunnan aiheuttajan isännästä toiseen esim. hyttynen
- tartuntaa välittävä tekijä
- mikrobi leviää jonkin tartuntaa välittävän aineen avulla
---> lima, virtsa, uloste, märkäerite, veri, simenneste, selkäydinneste, iho, ihohilse
- tartuntaportti
- tarkoittaa elimistöön avautunutta reittiä taudinaiheuttajille
- ihon tai limakalvon vaurio, hoitovälineet (katetrit, kanyylit, dreenit, hengityskoneet)
- ihoa tai limakalvoja läpäisevät toimenpiteet tulee harkita tarkasti ja
toteuttaa ehdottoman aseptisesti
- tartunnan kohteen vastustuskyky
a) luonnollinen immuniteetti
- on synnynnäinen
- terve ja ehjä iho
- limakalvot:
-----> hengitysteissä värekarvat kuljettavat limaa ja siihen tarttuneita
mikrobeja nieluun ja sitä kautta mahaan tuhottaviksi
-----> sukuelinten alueella lima pysäyttää mikrobien liikkumisen suojaten elimistöä
- mahan happamuus johtaa lähes kaikkien mikrobien kuolemaan
-----> ravintoaineiden pilkkomiseen tarkoitetut entsyymit pilkkovat myös mikrobeja
- virtsa estää bakteerien pääsyä ylöspäin virtsateissä
- syljessä ja kyynelnesteessä on bakteereja hajottavia proteiineja
- ihossa ja suolistossa elää normaaliflooraksi kutsuttu mikrobimassa
joka kamppailee taudinaiheuttajabakteereja vastaan
joka kamppailee taudinaiheuttajabakteereja vastaan
b) hankittu immuniteetti
- tietyn taudin sairastettuaan ihmiselle muodostuu immuniteetti
taudinaiheuttajaa vastaan, esim. tuhkarokko, sikotauti, myyräkuume
- rokote, kun elimistöön ruiskutetaan heikennettyjä tai
tapettuja tautia aiheuttavia mikrobeja
-----> antaa pitkäaikaisen tai elinikäisen suojan tautia vastaan
- rokote, kun elimistöön annetaan valmiita taudin vasta-aineita
-----> antaa lyhytaikaisen suojan tautia vastaan
2. SAIRAALAINFEKTIOT
ovat terveydenhuollossa annetun hoidon aikana alkunsa saaneita infektioita
Kehittyneiden maiden suurin infektio-ongelma.
Infektioista vähintään 20% on ehkäistävissä tavanomaisilla varotoimilla:
1. käsihygienia
- ennen ja jälkeen potilaskontaktin käytä desinfiointiainetta
- ennen suojakäsineiden pukemista ja heti niiden riisumisen jälkeen desinfiointiaine
2. suojainten käyttö
a) suojakäsineet
----> kosketettaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä, rikkinäistä ihoa, limakalvoja
----> haavasidoksien poistaminen
----> alapesu, vaipan vaihto
----> suun ja hampaiden hoito
b) silmä- ja suusuojus, suojatakki, muoviesiliina
----> veren, kehon nesteiden tai eritteiden roiskumisen vaara
3. oikeat työskentelytavat
- aseptinen työjärjestys puhtaasta likaiseen
----> yksittäisten potilaiden hoitotoimet
( kasvoista kohti sukupuolielimiä ja peräaukkoa)
----> potilaiden hoidon työjärjestys
( infektoitumattomat potilaat ensin, sitten infektioita sairastavat)
- non touch -tekniikka
----> infektioportteja käsitellään mahdollisimman vähän ja mielellään instrumentteja käyttäen
4. pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen
- neulojen ja instrumenttien huolellinen käsittely
RESISTENTTEJÄ BAKTEEREJA
Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että
- tautia aiheuttava mikrobi on vastustuskykyinen antibiooteille
- antibiootit eivät paranna sairautta
- osasyynä 2 000-5 000 ihmisen kuolemaan
- osa infektioista ehkäistävissä
- seuranta tärkeä osa torjuntatyötä
- käsihygienia merkittävin toimenpide
Clostridium difficile
- on suolistobakteeri
- muodostaa itiöitä
- erittyminen suoleen aiheuttaa vesiripulia, mahakipuja, kuumetta
- tartuntaa voi ehkäistä välttämällä turhia mikrobilääkehoitoja
Tartunnan saa bakteerin itiöstä
- joka leviää kosketustartuntana käsien välityksellä potilaasta toiseen sekä erilaisilta pinnoilta
- käsistä itiöt kulkeutuvat suun kautta suolistoon ja lisääntyvät siellä
- käsihuuhde ei tuhoa itiöitä, joten käsipesu saippualla WC-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua
Hoitaja:
- käytä ripuloivan potilaan hoidossa suojakäsineitä
----> potilas erittää runsaasti bakteeria ja sen itiöitä
- hoidon jälkeen kädet pestään vedellä ja saippualla sekä desinfioidaan
Staphylococcus aureus ja MRSA
- yleinen bakteeri terveiden ihmisten iholla ja nenän limakalvolla
- 25-30 prosenttia ihmisistä kantaa sitä oireettomana nenässään
- bakteeri on kasvattanut vastustuskyvyn metisilliini antibiootille = MRSA = Metisilliinille Resistentti Staphylococcus Aureus
- märkänäppylät tai paiseet iholla
- voidaan hoitaa ilman antibiootteja
Vakavia infektioita
- keuhkokuume
- leikkaushaavainfektio
- infektiot yleisimpiä sairaalapotilailla, joilla avoimia haavoja tai katetreja
----> leviää suorassa ihokosketuksessa ja eritteiden välityksellä
Hoitaja:
- pidä kätesi puhtaana pesemällä vedellä ja saippualla
- pidä haavat ja rikkoutunut iho puhtaana ja suojattuna
- kuivalle iholle käytä kosteusvoidetta ehkäisemään halkeilua
- vältä koskettelemasta toisten ihmisten haavoja ja haavaeritteitä
Enterokokki ja VRE
- suoliston normaaliflooraan kuuluva bakteeri
- vankomysiini-antibiootilla hoidetaan enterokokin aiheuttamia vakavia infektioita
- kun enterokokki kehittää vastustuskyvyn vankomysiinille puhutaan VRE:stä = Vankomysiinille Resistentti Enterokokki
- ovat virtsatietulehdus ja haavainfektio
- harvoin vakava yleisinfektio (sepsis)
- VRE:lle altistuvat erityisesti tehohoito-, leikkaus-, syöpä- ja elinsiirtopotilaat
- pitkäaikainen kestokatetri altistaa myös tartunnalle
Tartunnan saa
- käsien välityksellä
- säilyy tartuntakykyisenä pitkään ympäristössä
----> suojakäsineiden pinnalla tunnin
----> elottomilla pinnoilla kuten vuoteen laidoissa,
vuodevaatteissa, tutkimusvälineissä tartuntakykyisenä vuorokausia
Hoitaja:
- huolehdi käsihygieniasta
- näkyvästi likaiset kädet pestään vedellä ja saippualla
- muuten kädet desinfioidaan
- kertakäyttöiset, toimenpidekohtaiset suojakäsineet
- eriteroiskeilta suojataan esiliinalla ja suojatakilla
Exstended spectrum beta-lactamase eli ESBL
- sauvabakteeri, joka tuottaa suolistossa entsyymejä
- pilkkoo infektioiden hoidossa käytettyjä mikrobilääkkeitä
- antibiootit eivät tehoa näihin bakteereihin
- virtsatieinfektio
- sappirakon ja umpilisäkkeen tulehdus
- keuhkoinfektiot
Tartunnan saa
- kosketustartuntana toisesta potilaasta tai hoitoympäristöstä
- bakteerit viihtyvät kosteassa; suihkutiloissa, viemäreissä, lavuaareissa, vesihanoissa
Hoitaja:
- käsihygienia
- suojakäsineet
- esiliina, suojatakki
3. ERISTÄMINEN
Eristystarpeen määrittelee aina lääkäri.
Potilas sijoitetaan eristyshuoneeseen, jotta
- estetään tartunta muihin potilaisiin
- estetään tartunta työntekijöihin
- estetään tartunta vierailijoihin
- estetään mikrobien pääsy potilaaseen ----> suojaeristys
Tavanomaiset varotoimet
- tarkoituksena on estää mikrobien pääsy hoitajaan ja sitä kautta muihin potilaisiin
- oikea käsihygienia
- suojainten käyttö
- oikeat työskentelytavat ----> aseptinen työjärjestys, puhtaasta likaiseen
- pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen
- verivarotoimet, jossa estetään haavassa, veressä, siemennesteessä ja vaginaeritteessä
olevien taudinaiheuttajien leviäminen
Varsinaiset eristystoimet eli eristysluokat
- Ilmaeristys, sulkutilallinen yhden hengen huone, jossa alipaineinen ilmanvahto. Poistoilman ohjaus HEPA-suodattimen kautta.
- Pisaraeristys, yhden hengen huone/ samaa tautia sairastavat samassa huoneessa metrin etäisyydellä toisistaan. Suojaverholla rajattu tila.
- Kosketuseristys, yhden hengen huone/ samaa tautia sairastavat. Hyvä käsihygienia.
Veritartuntavaaran vähentäminen hoitotyössä:
- näkyvät veri- ja eritetahrat on poistettava
- terävät, viiltävät ja pistävät esineet on vietävä niille varattuihin keräysastioihin
- käytettyjä neuloja ei saa laittaa takaisin hylsyyn
Näyteroiskahduksen tapahduttua:
- huuhtele iho, limakalvot tai pistokohta runsaalla vedellä
- älä puristele tai hankaa
- vesihuuhtelun jälkeen aseta iholle alkoholikääre 2-5 minuutiksi
- alkoholia ei saa laittaa limakalvolle
- ilmoita tapahtumasta esimiehelle ja työterveyshuoltoon
- täytä ilmoituslomake
Eritetahran desinfiointi:
- pue kertakäyttökäsineet
- poista tahrasta enimmät imeyttämällä se puuvanuun tai vastaavaan materiaaliin
- laita puuvanu ja kertakäyttökäsine jätepussiin
- pue kertakäyttökäsineet ja desinfioi eritetahra-alue
- pyyhi pinta kuivaksi
- laita puuvanu ja kertakäyttökäsineet jätepussiin
- desinfioi kädet
Eristyshoidon toteuttaminen
- eristyksestä tiedotetaan huomioiden potilaan yksityisyyden suoja. Esimerkiksi eristyskortissa
saa näkyä vain eristysluokka. Veritartuntavaarasta ilmoittavaa tarraa ei saa kiinnittää näkyville
paikoille.
- potilaan tulee saada selkeät ohjeet ja läheisiä opastetaan henkilökohtaisesti
- potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma
- hoitajien tulee noudattaa hyvää käsihygieniaa kaikissa tilanteissa
- suojaimiin pukeudutaan eristysluokan ohjeiden mukaisesti
- kaikissa eristysluokissa potilas voi ruokailla normaalisti eikä kertakäyttö astioita tarvita
- potilaspapereita tai tietokonetta ei saa viedä eristyshuoneeseen
- jätteet laitetaan suoraan roskapussiin, joka viedään heti suurempaan lajitteluun
- pistävät ja viiltävät jätteet riskijäteastiaan
- likapyykin käsittelyssä vältetään pöllyttämistä
- pyykki kerätään infektiopyykkipussiin
- huonekohtaiset siivousvälineet
4. VIRUSHEPATIITTI
Hepatiittivirukset
- aiheuttavat maksatulehduksen
- ovat yleistyneet suonensisäisten huumeiden käytön myötä
- suurin osa ei saa lainkaan sairauden oireita
- ensioireina päänsärky ja kuume
- maksatulehduksen yleisin oire on keltaisuus; silmänvalkuaiset ja iho
- virtsa värjäytyy tummaksi, uloste vaaleaa ja rasvaista
- mahdollisesti ripulia ja oksentelua
- iho voi olla kuiva ja kutiseva
- väsymystä, ruokahaluttomuutta, kipua oikeassa kyljessä
- kädet vapisevat
- tajunnan taso voi laskea
- uhkaavana tilanteena on maksakooma
- S-ALAT -arvo suurenee hepatiitin yhteydessä
A- ja E-hepatiitit
- leviävät ulosteiden mukana käsistä suuhun
- kuumentamatta syötäviksi tarkoitetut elintarvikkeet ovat tartuntavaarallisia
(osterit, simpukat, marjat, vihannekset)
- riskialueilla tulisi välttää tuoreita elintarvikkeita ja pullottamatonta vettä
- sairastettu tauti antaa elinikäisen immuniteetin
B-, D - ja C-hepatiitit
- B ja C tarttuvat veriteitse, sukupuoliyhdynnässä ja syntymän yhteydessä äidistä lapseen
- D tarttuu veren välityksellä
- suurin osa tartunnoista liittyy suonensisäisesti käytettyihin huumeisiin
- 85% C-hepatiitti tartunnan saaneilla on virus pysyvästi ja kantaja voi olla täysin oireeton
----> kantajat ovat tartuntariski ympäristölleen
- C-hepatiittiin ei ole rokotetta eikä sen sairastanut saa virukselle immuniteettia
- osa B-hepatiittitartunnan kantajista ovat oireettomia, osalle kehittyy akuutti maksatulehdus,
joka saattaa muuttua krooniseksi
- B-hepatiittiin on rokote
- D-hepatiitti tarttuu vain kroonista B-hepatiittia sairastavaan henkilöön
- D- ja B-hepatiitti voivat tarttua myös samanaikaisesti
Tutustu seuraavaan linkkiin C-hepatiitista:
http://www.seonveressa.fi/c-hepatiitti
Tutustu seuraavaan linkkiin D-hepatiitista:
http://wp6.echo-48.srv.hosting.fi/d-hepatiitti/
Hepatiittia sairastavan potilaan ohjeet:
- peitä haava heti siteellä tai laastarilla
- puhdista veritahrat desinfiointiaineella
- hävitä vereen tahriintuneet välineet erikseen pakattuina
- pese tahriintuneet vaatteet mieluiten 60°
- älä anna muiden käyttöön kampaa, hammasharjaa, partakonetta yms.
- älä anna käyttää hiustesi tai partasi leikkaamiseen partaveistä
- käytä aina kondomia yhdynnässä
- käytä aina omia neuloja ja ruiskuja sekä hävitä ne asianmukaisesti
- kumppanillesi
- lääkärille, hammaslääkärille, hoitohenkilökunnalle
- tatuoinnin tai lävistyksen tekijöille
- ihmisille, jotka ovat joutuneet tekemisiin veresi kanssa
- luovuta verta
- luovuta äidinmaitoa
- luovuta siemennestettä
- tee elintenluovutustestamenttia
- verivalaa
5. SUKUPUOLITAUDIT
Tartuntatauteja, jotka leviävät pääsääntöisesti suojaamattomassa sukupuoliyhdynnässä
Tartunta on mahdollinen
- kaikissa intiimeissä tilanteissa, joissa limakalvot koskettavat toisiaan
- kun emättimen tai peniksen eritettä pääsee kumppanin limakalvolle
Sukupuolitaudeille tyypillisiä piirteitä:
- pitkä itämisaika
- oireettomana henkilö levittää tautia eteenpäin
- fyysiset oireet ovat lieviä
- ongelmia aiheuttaa tietämättömyys, syyllisyys, pelot ja ahdistus
Klamydia
- bakteeri Chlamydia trachomatis
- tarttuu sukupuoliyhdynnässä
- tarttuu hoitamattomalta äidiltä syntyvälle lapselle raskauden tai synnytyksen aikana
- itämisaika 6-14 vuorokautta
- virtsaputkitulehdus
----> märkäinen vuoto virtsaputkesta
----> kirvely ja kipu virtsatessa
----> tihentynyt virtsaamisen tarve
- lisäkivestulehdus
----> kuume ja kipu kivespussissa sekä lisäkiveksen turvotus
Naisten oireita:
- kipu ja kirvely virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve
- kohdunsuun tulehdus
----> alavatsakipu ja märkäinen erite emättimestä
- kohdun limakalvon tulehdus
----> korkea kuume, kovat vatsakivut, märkäinen verinen vuoto
Tutkimus ja hoito:
- bakteeriviljely
- antibiootti tabletteina
- jälkitarkastus
- kaikki seksikumppanit hoidettava
Klondylooma
- papilloomaviruksen aiheuttamia visvasyyliä ihossa ja limakalvoilla
- tarttuu sukupuoliyhdynnässä, suu- ja anaaliseksissä
- äidiltä vastasyntyneelle
- itämisaika muutamista viikoista vuosiin
- joskus paranee itsestään
- joskus aiheuttaa kohdunkaulan syövän
- usein oireettomia
Syyliä esiintyy miehillä:
- sukupuolielinten limakalvoilla terskassa ja esinahassa
Syyliä esiintyy naisilla:
- sukupuolielinten limakalvoilla häpyhuulissa ja peräaukon seudulla
Tutkimus ja hoito:
- toteaminen vaikeaa
- etikkahappopenslaus
- kudosnäyte ja irtosolututkimukset
- syyliä voidaan poistaa jäädyttämällä, polttamalla, kirurgisesti
- tauti saattaa uusia hoidon jälkeenkin
- papa-näytteillä seurataan toipumista naisilla
- rokote
Genitaaliherpes
- aiheuttaa HSV 2 eli herpes simplex -virus, tyyppi 2
- tarttuu kosketustartuntana
- tarttuu sukupuoliyhdynnässä, suuseksissä
- tarttuu äidiltä vastasyntyneelle
- saattaa tarttua myös oireettomassa vaiheessa
- itämisaika 2-12 vuorokautta
- voimakkaat oireet ensitaudissa
- sukupuolielimiin ilmaantuu rakkuloita, puhkeavat ja kuivuvat
- rakkulavaiheeseen liittyy kipua ja kuumeilua, virtsaamisvaikeuksia ja liikkumisen hankaluutta
- yhdyntä on kivuliasta
- uusiutuvaan herpekseen ei liity yleisoireita, mutta rakkulat ovat kipeitä ja virtsaaminen vaikeaa
- voi levitä muualle kehoon kosketustartuntana
- käsihygienia tärkeää
Tutkimus ja hoito:
- todetaan taudinkuvan ja virusviljelyn perusteella
- papa-koe
- Asikloviiri- lääke ei paranna, mutta lievittää oireita
- lääkettä voiteena ja tablettina tulehdusten paikallishoitoon ja ehkäisyyn
Tippuri
- aiheuttajana bakteeri, joka elää limakalvoilla, sukupuolielimissä, nielussa, silmässä, peräsuolessa
- tarttuu sukupuoliyhdynnässä, suuseksissä
- tarttuu äidistä syntyneeseen lapseen
- itämisaika miehillä 3-5 vuorokautta
- itämisaika naisilla 2-3 viikkoa
Oireet:
- tauti voi olla oireeton
- tavallinen oire virtsavaivat
- naisilla lisääntynyt valkovuoto ja alavatsakivut
Tutkimus ja hoito:
- bakteeriviljely
- näyte otetaan miehellä virtsaputkesta
- näyte otetaan naisella kohdunsuusta ja virtsaputkesta
- tauti hoidetaan antibiooteilla
- bakteeri kehittää helposti vastustuskyvyn lääkkeisiin
HIV-infektio
- infektion aiheuttaa HI-virus
- tarttuu sukupuoliyhdynnässä
- tarttuu suonensisäisten huumeiden käytössä
- tarttuu veren ja elinsiirteiden välityksellä
- tarttuu äidistä lapseen raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikana
Oireet:
- sairauden tunne
- kuume, kurkkukipu, suutulehdus, lihaskipu, nivelkipu, ripuli, imusolmukkeiden turpoaminen
- ihottumaa ylävartalolla, päänahassa, kämmenissä, jalkapohjissa
- päänsärkyä, valon arkuutta, aivokalvontulehdus, aivotulehdus
- luuydinsairaus, hermosairaus
- puolet tartunnan saaneista sairastuu ensitautiin 2-6 viikon kuluttua tartunnasta
- oireet muistuttavat influenssan ja suurentuneiden imurauhasten oireita
- ensioireet paranevat yleensä jälkiä jättämättä
- viruksen lisääntyminen elimistössä jatkuu kuitenkin runsaana
- oireeton vaihe voi kestää kuukausista vuosiin
- infkektion kaikissa vaiheissa saattaa esiintyä muistikatkoksia, keskittymiskyvyn puutetta,
persoonallisuuden muutoksia, tasapainohäiriöitä, syvenevää dementiaa
- sairauden kaikkiin vaiheisiin liittyy myös psyykkisiä oireita
Tutkimus ja hoito:
- vasta-ainetesti
- testi on maksuton ja tehdään terveyskeskuksessa
- testin voi teettää myös nimettömänä
- testitulos on oikeus kuulla henkilökohtaisesti
- lääkkeet eivät paranna sairautta
- infektioita kyetään estämään antibiooteilla
- vähintään kolmen lääkkeen yhdistelmähoito
6. RUOANSULATUSKANAVAN INFEKTIOT
Ruoansulatuskanavassa infektioita estävät
- mahahappo
- suoliston seinämiä suojaava limakerros
- elimistön tuottamat vasta-aineet
- mahahappo tuhoaa ruoan ja juoman mukana tulevia haitallisia mikrobeja
- suoliston rytmikäs liike estää taudinaiheuttajia pysähtymästä
- suoliston oma bakteerifloora heikentää ja estää taudinaiheuttajien toimintaa
Rotavirus
- yleisin lasten ripulitaudin aiheuttaja
- tarttuu helposti käsien, ovenkahvojen ja lelujen välityksellä
- 100 miljardia virusta yhdessä grammassa ulostetta
- itämisaika 2-3 vuorokautta
- oireina runsas vesiripuli, oksentelu ja kuume
- rajut ja pitkittyneet oireet johtavat kuivumiseen
- sairaalahoidon tarpeeseen viittaavia oireita ovat:
- väsähtäminen
- virtsan tulon loppuminen
- silmien painuminen kuopalle
Ehkäisy:
- rokote, kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan
- käsihygienia
- käsipesu WC-käynnin jälkeen, ennen ruokailua tai ruoanlaittoa
- päiväkodeissa käsihuuhteen käyttö aina vaipanvaihdon jälkeen
- käsipesu kun tulet kotiin töistä, koulusta, kaupasta jne.
Norovirus
- yleinen aikuisten ja lasten ripulitaudin aiheuttaja
- tarttuu helposti kosketuksen, pintojen, ruoan ja veden välityksellä
- säilyy tartuttamiskykyisenä puhdistamattomilla pinnoilla melkein kaksi viikkoa
- elintarvikkeista virus tuhoutuu kuumentamalla
- itämisaika 1-2 vuorokautta
- oireina kouristavat vatsakivut, oksentelu ja ripuli
Ehkäisy:
- vältä kypsentämättömiä simpukoita ja ostereita, pese vihannekset ja hedelmät, kuumenna marjat
- puhdista likaantuneet pinnat klooripitoisella puhdistusaineella
- vaihda likaantuneet tekstiilit välittömästi
- käsihygienia
- pese kädet huolellisesti WC-käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen
- pese kädet ennen ruokailua tai ruoanlaittoa
- käsipesu kun tulet kotiin töistä, koulusta, kaupasta jne.
Salmonellainfektiot
- bakteeri
- aiheuttaa mm. ruokamyrkytyksiä, lavantautia (rokote)
- leviää ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneen ruoan välityksellä
- tavallisimpia lähteitä huonosti kypsennetty tai raaka liha, pastöroimaton maito, idut, kananmuna
- tarttuu myös ihmisestä toiseen huonon käsihygienian seurauksena
- lemmikkieläimistä matelijat tartuttavat salmonellaa
- luonnonvaraisista eläimistä ainakin siilit ja linnut tartuttavat salmonellaa
- koirat, kissat ja tuotantoeläimet voivat saada salmonellan
ruoasta, juomasta, ihmisestä, elinympäristöstä
- itämisaika 1-3 vuorokautta
- oireina pahoinvointi, vatsakrampit, ripuli, kuume, päänsärky
-----> jotkut tartunnan saaneet ovat oireettomia
- kesto 4-10 päivää
- bakteeria erittyy ulosteeseen vielä pitkään
Ehkäisy:
- kypsennä kaikki liha huolellisesti
- säilytä kypsentämätön liha erillään muista ruuista
- pese vihannekset ja hedelmät ennen syöntiä
- vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita
- sairastunut ei saa laittaa ruokaa muille
- käsihygienia
- pese kädet huolellisesti WC-käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen
- pese kädet ennen ruokailua tai ruoanlaittoa
- käsipesu kun tulet kotiin töistä, koulusta, kaupasta jne.
Terraarioeläinten hoito, salmonellatartunnan huomioiminen:
http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/salmonella.html
Kuivuvan potilaan
- paino laskee
- ihon kimmoisuus vähenee
- kieli ja limakavot kuivuvat
- silmät painuvat kuopalle
- pienten lasten lakiaukile painuu sisään
- lämpö saattaa nousta
- syke voi olla korkea
- verenpaine on matala
Hoitaja seuraa nestetasapainoa nestelistan, virtsanmittauksen sekä kliinisten oireiden avulla.
7. HENGITYSTIEINFEKTIOT
ovat maailman yleisimpiä terveysongelmia.
Tartuntatiet
- pisaratartunta
- kosketustartunta
Nuhakuume
eli flunssa
- on viruksen aiheuttama ylempien hengitysteiden infektiotauti
- aiheuttajaviruksia tunnetaan jo yli 200 erilaista
- flunssaan voi sairastua milloin tahansa
- pikkulapset sairastavat flunssan 5-10 kertaa vuodessa, aikuiset 1-5 kertaa
Taudille altistaa
- suuressa ihmisjoukossa oleskelu
- huono yleiskunto
- stressi
- vähäinen ulkoilu
- kylmä pakkasilma
- kuiva sisäilma
Tauti leviää
- kosketustartuntana kädestä käteen
- pisaratartuntana
- paras ehkäisykeino on tehokas käsihygienia
Oireet
- nenän tukkoisuus, nuha
- kurkkukipu, yskä
- kuumeilu
- oireita esiintyy 1-2 viikon ajan
Hoito
- kuumetta alennetaan viilentämällä ympäristöä
- nenän tukkoisuutta helpottaa nenäkannulla huuhtelu, höyryhengitys, nenäsumutteet
- lepo, tulehduskipulääkkeet, nesteen nauttiminen
- fyysistä rasitusta tulee flunssan aikana välttää
----> rasitus altistaa jälkitaudeille ja voi johtaa hengenvaaralliseen sydänlihastulehdukseen
Influenssa
Viruksen aiheuttama kuumeinen ylähengitysteiden infektiotauti
- jatkuvasti muuntuvat influenssavirukset A ja B
Tauti leviää
- hengitystie-eritteiden välityksellä pisaratartuntana
- yski ja aivasta ensisijaisesti kertakäyttöliinaan, jonka heität heti roskikseen
- nenäliinan puuttuessa yski olkavartesi hihaan, ei käsiin
- pese kätesi vedellä ja saippualla
- käytä käsihuuhdetta
Oireet
- kuumeen nopea nousu korkeaksi
- niveliä, lihaksia, päätä särkee
- kova yskä
- oireet jatkuvat noin kaksi viikkoa
Hoito
- vuosittainen rokote on riskiryhmille ilmainen (myös suihkerokote)
- rokote suojaa sairastumiselta 80% todennäköisyydellä ja lieventää oireita
- rokotesuojan kehittyminen kestää kaksi viikkoa
- hoitoon on olemassa kolme viruslääkettä, joita suositellaan riskiryhmille
- lääkkeet vähentävät bakteerijälkitautien riskiä
- jälkitauteja ovat keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, korvatulehdus,
sydänlihastulehdus, aivokalvontulehdus, sydän- ja aivohalvaukset
- urheiluun verrattavaa fyysistä rasitusta tulee välttää
- lepo, tulehduskipulääkkeet, nesteen nauttiminen
Sivuontelotulehdus
Virusinfektiona alkaneen flunssan jälkitauti
- taudin aiheuttaa yleensä bakteeri
- yleisin bakteereista on pneumokokki
- tavallisin muoto poskiontelotulehdus
- 5% flunssapotilaista sairastuu
- allerginen nuha ja nenän polyypit
- hengitysilman epäpuhtaudet, tupakansavu, homeitiöt
- nenänielun poikkeava rakenne
- huono suun hygienia
- flunssa voi lievittyä, mutta oireet alkavat uudestaan
- bakteeritulehdus alkaa noin 7-10 päivän kuluttua ensioireista
- poskionteloiden tiehyet turpoavat ja nuhaa ei enää ole
- kipua ja paineen tunnetta onteloiden kohdalla, esim. posket ja otsa
- kumartaminen, tärinä aiheuttavat kipua
- kivun tunne yläleuan hampaissa tai silmäkuopissa
- mahdollisesti kuumetta
- lohkeileva yskä seurauksena liman valumisesta ja kuivumisesta yöllä nieluun
Hoito
- kaikututkimus
- nenän sivuonteloiden röntgentutkimus, joka selvittää myös mahdollisen hammastulehduksen
- poskiontelon punktio ja huuhtelu
- toimenpide uusitaan tarvittaessa viikon välein, kunnes huuhteluneste pysyy kirkkaana
- tarvittaessa mikrobilääkitys
8. JÄTEHUOLTO
Suurin osa tavallista sekajätettä.
Terveydenhuollon toimenpiteiden yhteydessä syntyy jätettä, joka vaatii erityiskäsittelyn:
- tartuntavaaralliset jätteet levittävät sairauksia
- tapaturmavaaralliset jätteet ovat viiltäviä ja pistäviä
- eettiset jätteet ovat biologisia kudosjätteitä, kehon osia, veripussit, veriset sidetarvikkeet
- ongelmajätteet, kuten röntgen- ja radioaktiiviset jätteet
- lääkejätteet
Tartuntavaarallinen jäte
- merkitään keltaisella
- veritartunta merkitään keltaisella kolmiolla mustalla pohjalla
- tartuntavaarallinen pyykki pakataan erikseen
- merkitään keltaisella
- veritartunta merkitään keltaisella kolmiolla mustalla pohjalla
- tartuntavaarallinen pyykki pakataan erikseen
Terävät, viiltävät, pistävät esineet
- viedään niille varattuun turvalliseen keräysastiaan
Biologinen jäte
- merkitään punaisella
- pakataan tiiviisiin astioihin tai muovipussiin
- säilytetään jäähdytetyssä varatossa
- hävitetään jätteenpolttolaitoksessa
Röntgen- ja radioaktiivinen jäte
- pakataan kanisteriin tai säteilysuojatusti
- joko valmistaja hävittää tuotteen tai se menee ongelmajätelaitokseen
- digitaaliset kuvantamismenetelmät vähentävät röntgenjätteen syntymistä
Lääkejäte
- palautetaan sairaala-apteekkiin tai lääkekeskukseen
- hävitetään vaarallisen jätteen polttolaitoksessa
Tarkempaa tietoa terveydenhuollon jätteiden käsittelystä:
http://docplayer.fi/37521-Terveydenhuollon-jatteet.html
Muita esimerkkejä eritteiden, infektioriskiä levittävien asioiden käsittelystä:
Säärihaavan kylpyvettä ei saa kaataa käsienpesualtaaseen
----> WC-allas tai lattiakaivo kotihoidossa / palvelutalossa
----> huoltohuoneen kaatoallas sairaalassa
Kukat
- käsittele leikkokukkia suojakäsineillä
- desinfioi kätesi kukkien käsittelyn jälkeen
- kaada maljakon vesi kaatoaltaaseen huoltohuoneessa tai WC-altaaseen
- vaihda vesi vähintään joka toinen päivä
- desinfioi maljakko käytön jälkeen huoltohuoneessa
- älä vie kukkia tehohoitopotilaan tai immuunipuutteisen potilaan huoneeseen
- kolmen vuorokauden kuluttua maljakon veden yhdessä millilitrassa
kasvaa miljardeja bakteereja
Huoltohuone
Jokaisella osastolla pestävät ja desinfioitavat välineet huolletaan huoltohuoneessa
- esim. virtsapullot, alusastiat, kaarimaljat, instrumentit, kukkamaljakot, harjat, ämpärit
- kaatoallas eritteiden ja nestemäisten jätteiden hävittämiseen
- potilashuoneiden likapyykki voidaan säilyttää huoltohuoneessa väliaikaisesti
- puhdas ja likainen puoli selkeästi erillään
- ovi pidetään aina suljettuna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.