Fyysinen KUORMITTUMINEN ja POTILASSIIRROT

TYÖYMPÄRISTÖ

Työaikoja säätelee työaikadirektiivi (2003/88/EY).
Vuorotyö ja epäsäännölliset työajat heikentävät unen laatua ja määrää.

Terveyden ja jaksamisen kannalta suositeltavaa on:

• nopeasti kiertävä vuorotyöjärjestelmä, jossa enintään 2-3 yötä peräkkäin
• enintään 8-10 tunnin mittaiset työvuorot
• riittävä tauotus
• yhtenäiset vapaajaksot 

Tauotus
   - on tehokas keino ehkäistä työn haittoja
   - usein toistuvat lyhyet tauot ovat parempia kuin pitkät ja harvat tauot

TILASUUNNITTELU

jota, ohjaa ympäristöministeriön rakentamismääräykset.
Esteettömän rakennuksen määräykset ja ohjeet
      - pyrkivät asetuksilla takaamaan kaikille soveltuvan ympäristön (RakMK F1 2005)
      - esteettömyysmääräyksissä käsitellään tilojen saavutettavuutta, jossa huomioidaan:

• autopaikat
• kulkuväylien leveys
• hissit
• oviaukot
• tasoerot
• kynnykset
• hygieniatilat 

Potilashuoneet
   - ovat usein liian ahtaita
   - hoidettavat huonokuntoisempia
   - potilaita ylipaikoilla

Potilasvuoteet
ovat nykyisin leveämpiä kuin ennen
   - sänkyjen hankinnassa korkeuden säätö on tärkein ominaisuus
   - sängyn alle jäävän vapaan korkeuden tulisi olla riittävä apuvälineiden pyörille (esim. nostolaite)
   - lukitusta pitäisi voida käyttää molemmilta puolilta
   - alas laskettujen sivulaitojen ei pitäisi tulla hoitajan jalkojen tielle
   - kaksiosainen sänky mahdollistaa potilaan puoli-istuvan asennon
              - tosin potilas liukuu helposti alaspäin
              - kolmiosainen sänky estää liukumista jonkin verran
              - neliosainen sänky mahdollistaan vaihtelevat asennot,
                tasaisemman painon jakautumisen

Tuolit
   - matalat tuolit vaikeuttavat huonosti liikkuvien potilaiden ylösnousua
   - käytännöllisimpiä tuolit, joissa sähköinen kallistus auttaa seisomaan nousussa
   - geriatriset G-tuolit ovat epäkäytännöllisiä
              - potilaan asentoa vaikea korjata
              - vaikea avustaa ylös
              - hoitaja ei pääse lähelle hoidettavaa
              - nykyään myös kevytrakenteisempia saatavilla

Hygieniatilat
    - hoitolaitoksissa liikkuminen vuoteesta wc-tiloihin pitäisi onnistua mahdollisimman itsenäisesti
    - kyseessä päivittäinen, toistuva ja keskeinen toiminta
    - wc-ympäristössä ulottuminen tärkeintä
              - tukeutuminen seisoessa, kääntyessä, istuessa, ylösnoustessa
    - pesutilojen lattiamateriaalin tulee olla luistamaton, ilmastoinnin riittävä
    - kynnykset ovat välttämättömiä, mutta pitää olla riittävän matalia kun
      siirryttään apuvälineillä pesu- ja wc-tiloihin
    - saunomista helpottaa kiukaan sijoittaminen lattiatasoa alemmaksi

Asiakkaiden kotona
mahdollisuus vaikuttaa työolohin on rajallisempaa
   - varsinaisia kotihoidossa olevien vanhusten asumisen suunnittelukriteereitä ei ole olemassa
   - työnantajan on kuitenkin huolehdittava, että hoitajan työssä käyttämät
              - laitteet, työvälineet, henkilösuojaimet, terveydelle vaaralliset ja haitalliset aineet
                täyttävät työturvallisuuslain säädökset

FYYSISEN KUNNON YLLÄPITÄMINEN

Hoitotyö on fyysisesti keskiraskasta työtä.
Työhön liittyy keskeisesti potilaiden liikkumisen avustaminen.
   - avustaminen pitäisi lähtökohtaisesti sanallista ohjaamista ja aktivointia
   - raskaat nostot tulisi hoitaa nostimella
   - Suomen lainsäädännössä ei ole asetettu mitään ylärajaa nostettavien taakkojen painolle
   - kuormittumiseen vaikuttaa lisäksi nostajan oma koko, kunto ja kehonhallinta

Ihmisen liikkumista avustavissa tilanteissa työasento on usein kiertynyt tai kumara.
Ote ja etäisyys asiakkaaseen on usein hankalasti arvioitavissa.

Kuormittavat työvaiheet:

• potilaan avustaminen pyörätuolista wc-istuimelle ja takaisin pyörätuoliin
• avustaminen pyörätuolista vuoteeseen ja takaisin pyörätuoliin
• tuolista pyörätuoliin
• punnitseminen
• avustaminen ylemmäs vuoteessa
• kääntäminen vuoteessa
• asennon korjaus vuoteessa

Selkä

Selkäkipu syntyy selässä olevien kipua aistivien hermosolujen ärsyyntymisestä.
Itse kivun kokeminen on psyykkinen, aivoissa tapahtuva reaktio.
Selkävaiva kehittyy vähitellen kudosten kuormittuessa ja kuormituksen ollessa pitkäkestoista.


Työperäiset selkävaivat:
   - hankala työasento, joka kohdistuu lihaksiin, jänteisiin ja tukikalvoihin
   - työntekijä joutuu käyttämään lähes kaikkia voimiaan, jolloin työn kuormitus selälle kasvaa
   - instrumenttien ja potilaiden kannatteleminen tavallista pidempään kuormittaa selkää
   - liian rakas ja väärällä tavalla tehty nosto altistaa välilevyjen kasaan painumiselle


Uuteen työhön tottuminen, uusien psykomotoristen taitojen oppiminen vaatii aikaa
Vastavalmistuneelle potiaiden nostaminen on vieras tehtävä
   - hermosto ja lihakset eivät ole oppineet toimimaan tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa


Työntekijän tulisi ylläpitää verenkiertoelimistönsä suorituskykyä ikääntyessään
Keskinkertaisessa kunnossa olevan työntekijän kunto laskee 20 ja 60 ikävuoden välillä 40%

• hoitotyö kuormittaa eniten tuki- ja liikuntaelimistöä
• ruumiillinen työ ei itsessään ylläpidä tuli- ja liikuntaelimistön toimintakykyä
• tarvitaan erillistä fyysistä harjoittelua
• hyvä yleiskunto, hyvä lihaskunto, hyvä sydän- ja verenkiertoelimistön kunto vähentää kuormitusta

• ylikuormitus johtaa väsymiseen ja lihasten kipeytymiseen
• fyysisen kunnon koheneminen lisää vireystilaa, pidentää unta ja vähentää yleistä väsymyksen tunnetta

Tavanomaiset sydämen sykkeen ja hapenkulutuksen mittaamisen menetelmät eivät sovi hoitotyön kuormituksen arviointiin, sillä työtehtävät ovat usein lyhytkestoisia ja kuormitushuiput eivät tule näkyviin !

Oman kehon hallinta

   - oman tasapainoisen asennon tunnistaminen
   - lihasjännityksen tason ja säätelyn tunnistaminen

Ihminen tuntee oman kehon osien asennon ja niiden suhteen toisiinsa
sisäisen aistijärjestelmän kautta.

PROPRIORESEPTORIT:

• ovat aistielimiä, joita on kaikkialla lihaksissa, jänteissä, nivelissä ja sisäkorvassa
• ne kertovat lihasten jännitystilasta ja nivelten aktiivisuudesta
• opeteltaessa uusia liikkeitä tiedostamaton liikkeiden säätely tapahtuu näiden reseptorien välityksellä
• sisäiset asento- ja liikeaistit ovat hyvin harjoitettavissa

Hoitajan on oltava läsnä omassa kehossaan
   - oman kehon hallinnassa teoreettinen tieto ruumiin rakenteesta ja toiminnasta ei riitä
   - liikkeet ja asennot tulee aistia omassa kehossa
   - pitää tuntea oman painon jakautuminen alustaa vasten,
     miten painonsiirrossa paino siirtyy jalalta toiselle
   - aistia suhde omaan keskilinjaan
   - voima tuotetaan isoilla alaraajojen ja vartalon lihaksilla (ei hartioilla/ yläraajoilla !!! )
   - oikein käytettynä pieni ponnistus saa aikaan suuren voiman



ERGONOMINEN PERUSASENTO

1. jalat tukevasti käynti- tai haara-asennossa
2. paino tasaisesti molemmilla jaloilla
3. polvet hieman koukussa
4. siirtovoima lähtee jalkalihaksista
5. nenä, lonkat, polvet, varpaat samassa linjassa
6. selkä on suorana
7. pää keskiasennossa
8. hartiat rennosti alhaalla

  


Anttila, K., Kaila-Mattila, T., Kan, S., Puska, E-L.,Vihunen, R. 2015. Hoitamalla hyvää oloa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Tamminen-Peter, L., Wickström, G. 2014. Potilassiirrot, Taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Helsinki: Työterveyslaitos. Otava.