PUHETTA TUKEVA JA KORVAAVA kommunikointi

KOMMUNIKOINTI

on vastavuoroista toimintaa.

Viestin lähettäjä ja vastaanottaja toimivat vuorovaikutuksessa.
Kommunikoinnissa on tiedostettuja ja tiedostamattomia viestejä.

SANATTOMIA VIESTINTÄKEINOJA ovat
             ilmeet, eleet, kehon asennot, etäisyys, läheisyys, katse

ELEILMAISU on ihmiselle luonnollinen tapa ilmaista itseään
             eleet ja ilmeet opitaan ympäristöltä eikä niitä yleensä opeteta 

Kommunikointitapoja on monenlaisia.
Yhden ja saman asian voi viestittää monella eri tavalla.
Kaikki ihmiset kommunikoivat jollakin tavalla keinojen vaihdellessa.

KOMMUNIKOINTIKYKY kehittyy lapselle aiemmin kuin kielellinen kyky
                                              - luo edellytykset kielen kehitykselle
                                              - kommunikoida voi ilman puhettakin

Kommunikoinnin ja kielen kehitys on aina pitkä prosessi

• esikielellinen kommunikointi
• kielellinen kommunikointi
• puhekommunikointi

KOMMUNIKOINNIN SISÄLTÖ 
                    - riippuu ihmisten omasta kokemus- ja käsitemaailmasta
                    - käsitteiden ja sanojen sisältö on erilainen eri ihmisille
                    - jatkuvasti opimme uusia käsitteitä
                    - tuttu kokemus saa uuden sisällön eri tilanteissa

KOMMUNIKOINNIN MUOTO 
                    - tyypillisin muoto on puhuminen
                    - puhe voi olla puutteellista tai puuttua kokonaan
puhetta tukee tai korvaa erilaiset menetelmät, joista käytettään kirjainlyhennettä
AAC eli Augmentative and Alternative Communication
                    - näitä menetelmiä ovat valokuvat, lehtikuvat,
                      piktogrammit (The Pictogram Ideogram Communication),
                      PCS-kuvat (Picture Communication Symbols),
                      piirrokset, Bliss-symbolit

Avusteinen kommunikointi

• graafinen kommunikointi
• apuvälineet
• koskettelu
• signaalimerkit 

Ei-avusteinen kommunikointi

• merkit tuotetaan itse
•           viittomat, eleet
•           morsetus
•           puhe

Ääni -kommunikointi

• kehon käyttö äänen lähteenä
•           nauru, kiljahdus, äännähdys
• apuvälineillä tuotettu ääni 
•           lusikalla naputtelu, kellon soittaminen

Motorinen kommunikointi

• kehon liikkeisiin perustuvaa
•           viittomat, käsien taputtaminen, vilkuttaminen

Graafinen kommunikointi

• kuva- ja symbolijärjestelmään perustuvaa
• kommunikointi aina avusteista
• tarvittaessa apuvälineet kommunikoinnin tukena

ELEIN JA VIITTOMIN kommunikointi

Eleet ja ilmeet ovat tyypillinen osa ihmisen kommunikointia.
Viittomat ovat olleet ensimmäinen puhetta tukeva ja korvaava kommunikointimenetelmä Suomessa.

Keho, ilmeet ja eleet kulkevat mukanamme ja siten ne toimivat luonnollisina
kommunikointivälineinä myös viittomisessa.


TUKIVIITTOMAT tukevat puhetta
                              - yksittäiset viittomat lainataan viittomakielestä
                              - rinnalla käytetään aina puhetta
                              - viittomia voidaan myös yksinkertaistaa ja tehdä omia sovelluksia
 VARHAISVIITTOMAT 
                              - viittomia voidaan käyttää varhaisessa kehitysvaiheessa 
                                 tukemassa kielen yleistä oppimista

Puhetta korvaava keino voi olla väliaikainen tukien puheen kehitystä
tai siitä voi tulla puheen ja kommunikoinnin pääilmaisukeino.


Lapsella tulisi olla paljon palkitsevia kokemuksia VARHAISESTA VUOROVAIKUTUKSESTA
Lasta houkutellaan olemaan aktiivinen toimija:
          - hypittely-, keinuttelu- ja kutitteluleikit
            ( Vedetään nuottaa, Kiinan keisari, Hiiri puuron keittää)
          - kommunikoinnin harjoittelua lorujen rytmiä vaihtelemalla,
             puhetta tauottamalla
          - odotetaan lapsen vuoroa osoittaa aktiivisuutta omalla käyttäytymisellään
          - lapsen tietoisuus omista käsistään on alku viittomien käytölle
          - taputtelu käsillä, vartalon taputtelu, pöydän ja lattian taputtelu

Leikki- ja hoitotilanteissa kommunikoinnin tulisi toistua riittävän usein ja riittävän samanlaisena,
jotta lapsi oppii tunnistamaan, ennakoimaan ja ottamaan osaa yhteiseen vuorovaikutukseen.

Vauvaiässä lapsi ei opi asioita jäljittelemällä vaan TEKEMÄLLÄ 

• viittomia tulee opettaa kädestä pitäen
• ne tulee liittyä käyttötilanteeseen
• kuulevalle lapselle viittomiin lisätään puheilmaisu
• aluksi viitotaan avainsana (keskeisin asia) 

Kielellisen ilmaisun ja viittomistaitojen kehittyessä viittomia aletaan käyttää todellisen
kielellisen järjestelmän tavoin yhdistelemällä viittomia ja sanoja
               - viittomien rinnalla käytetään yhä enemmän puhuttua kieltä
               - viittomisilmaisua ei pidä lopettaa ennenkuin lapsi varmasti selviytyy
                  pelkän puheen avulla yhtä hyvin kuin viittomien ja puheen rinnakkaiskäytöllä

KOMMUNIKOINNIN VARHAISKUNTOUTUS on melko uusi maailmanlaajuisesti
                                       - kuntoutuskokemuksia kertynyt vasta lyhyeltä ajalta
                                       - tutkimusraportteja julkaistu vähän  
              

ESINEILLÄ JA GRAAFISILLA merkeillä kommunikointi